|
|
|
Forum
Esittely
Uutiset
Multimedia
Ottelut
Miehet
Naiset
Juniorit
Kumppanit
Fanit
Yhteystiedot
Historia
Linkit
   |
2006
_________________________________________________
2005
Miehet Kevätkaudella A-nuorten joukkueeseen panostettiin enemmän kuin miesten. Miehet toimivat hyvinä sparraajina nuoremmille. Vasta nuorten sarjan päättymisen jälkeen edustusjoukkue pääsi todenteolla treenaamaan joukkueena. Nuoria nostettiin miesten joukkueeseen. Iso osa nuorista pelaajista osoittautui heti merkittäviksi pelintekijöiksi. Vain noin kuukausi ennen kauden alkua joukkueella ei ollut selkeää pelistrategiaa. Tämä aiheutti levottomuutta ja turhautumista sekä pelaajien kuin seurajohdon keskuudessa. Harkitulla päätöksellä valmentajana toiminut Zoran Kanti-Paul sai tehdä tilaa Karri Mikolalle. Mikola sai ennätysajassa Saintsille uudenlaisen, perinteikkäämmän hyökkäyksen. Perustana käytettiin nuorten joukkueen pelikirjaa. Kauteen valmistauduttiin tärkeäksi osoittautuneella scrimmagella Turku Trojansia vastaan. Ensimmäisessä pelissä joukkue sai vastaansa Porissa Vaahteraliigasta pudottautuneen Bearsin. Suurena yllätyksenä ottelu voitettiin - ja vielä selvin lukemin. Toinen samankaltainen voitto tuli Helsingissä 69ersia vastaan. Suurimman pettymyksen toi Oulussa koettu häviö Northern Lightsille. Lopulta Saints sijoittui sarjataulukossa kolmanneksi. Tätä pidettiin täysin odottamattomana. Kokemuksen puute näkyi kuitenkin heti ensimmäisellä pudotuspelikierroksella. Varkaus Steelers kaatoi joukkueen päättäen loistavan kauden ikävään tappioon. Naiset A-nuoret Hallitus päätti seurata tilannetta talviharjoituksissa ennen lopullisen päätöksen tekemistä. Kun nuoria pelaajia oli harjoituksissa noin kaksikymmentä, ilmoitettiin ennen vuodenvaihdetta Saintsilta A-nuorten joukkue SAJL:n SM-sarjaan. Lähes täysin kokematon joukkue pelasi kautensa urheasti. Vaikka voittoja ei tullutkaan ja kasvukivuista kärsittiin, joukkuehenki pysyi korkealla. Kotipelissä Etelä-Karjala Cowboysia vastaan tehty kauden avausmaali synnytti suurta juhlaa. Nuorten joukkueesta nousi moni pelaaja edustukseen. C-juniorit _________________________________________________ 2004
Tampereen jenkkifutiskausi vuonna 2004 oli kahden joukkueen toimesta suhteellisen epäonnistunut. Miesten joukkueen toiseksi viimeinen sija, ja naisten viimeinen sija sarjataulukossa olivat heikkoja esityksiä. Ottelut pelattiin kuitenkin kaikki kunnialla läpi, lukuunottamatta väliin jäänyttä naisten Varkauden turnausta, jonne ei saatu tarpeeksi pelaajia. Miehet taistelivat ohuella mutta kohtalaisen kokeneella materiaalilla. Vain yksi voitto, heikosta Imatra Flashistä, oli huono saavutus. Joukkueen olisi pitänyt voittaa kaksi tai jopa kolme joukkuetta. I divisioonan muut joukkueet olivat kuitenkin liian vahvoja. Naisten joukkueen sijoitukselle löytyy ymmärrettävä syy. Joukkueelle ei kyetty osoittamaan kunnon valmennusta. Vähälukuisen mutta urhean joukkueen tilannetta ei helpottanut pelaajien kokemattomuus. Kaudesta jäi varmasti huono maku, mutta parhaimmat pelaajat jäivät joukkueeseen luomaan Saintsille vahvaa tulevaisuuden joukkuetta. Saintsin miehet kokivat karvaimman tappion Lieto Oakmenia vastaan. Välillä johdossakin olleet tamperelaiset eivät kyenneet ottamaan voittoa lietolaisista, joita vastaan tamperelaisilla on aina ollut tiukkoja pelejä. Karvasta kalkkia syötti myös Rauma SCS, joka Pyynikillä teurasti kotijoukkueen suurin luvuin. Kauden kaikki kotiottelut hävittiin. Tärkeintä kaudessa oli viimeisen, ja tärkeimmän, ottelun voitto. Tasonmittausottelun häviäminen Oulu Northern Lightsille olisi todennäköisesti vienyt Tampere Saintsin alemmalle sarjatasolle II divisioonaan. Joukkue sai koottua itsensä tasonmittausotteluun, ja vaikka se oli vielä ensimmäisen puoliajan jälkeen tappiolla, nousi se toisella puoliajalla voittoon. Kauden epäonnistumiseen voidaan löytää monia syitä. Edellisenä vuonna II divisioonan joukkueet olivat olleet heikompia. I divisioonan joukkueissa oli selvä ero. Demons, 69ers ja Steelers ovat aina olleet kovia joukkueita. Joukkueelle hankittu valmentaja Zoran Kanti-Paul ei vastannut odotuksia. Hänellä oli liian isot saappaat täytettävänä. Henki joukkueen sisällä ei ollut paras mahdollinen, ja Kanti-Paul ei lunastanut joidenkin pelaajien luottamusta. Sen lisäksi uudet ja varsin monimutkaiset pelikirjat sekoittivat sekä nuoret että vanhat pelaajat. Pelejä ei koskaan opittu oikealla tavalla. Kanti-Paul oli kuitenkin hyvin aktiivinen ja osallistui joukkueen jokaiseen harjoitukseen. Se piti pelaajamäärältään kapean joukkueen fyysisesti koossa. Strategian yksinkertaistaminen olisi saattanut tuoda juuri edellä mainitut yksi tai kaksi voittoa lisää, mutta enempää tuskin oltaisiin saavutettu. - Kaikesta huolimatta meillä oli valmentaja, joka oli sitoutunut työhönsä. Opimme hänen kanssaan kovuutta. Huono kausi johtui ehkä uudesta pelitavasta, joka ei sopinut joukkueen pelaajille, valoitti yksi kapteeneista Tomi Valkonen vuotta 2004. - Kausi oli pettymys. Ei sitä voi kieltää. Tästä huolimatta, saimme koottua vahvan organisaatuin ja taustayön vuoden 2004 päätteeksi, kertoi seuran puheenjohtaja Aki Lindholm. _________________________________________________ 2003
Saints pelasi parhaimman kautensa vuosiin. Entiset pelaajat: valmentajat Karri Mikola sekä Aki Lindholm saivat värikkyyttä joukkueen pelaamiseen. Ensimmäistä peliä lukuunottamatta kaikki pelit olisivat olleet voitettavissa. Notkahduksia sattui varsin huonoihin hetkiin mutta jokainen pelaaja tulee varmasti muistamaan tämän kauden ehkä tasaisempana kuin koskaan aikaisemmin - voitto, häviö, voitto. Uudet joukkueet pienemmiltä paikkakunnilta antoivat Saintsille liiankin makeita voittoja. Tosin uusia joukkueita vastaan oli mukava pelata, sillä niissä kunnioitettiin molempien joukkueiden pelaajia. Maalintekoa opeteltiin muutamassa ottelussa hyvällä huolella kun taas parissa ottelussa mitään ei saatu aikaiseksi. Useat pelaajat tekivät läpimurtonsa, ja puolustuskin onnistui tekemään maaleja. Karvaampina tappioina olivat Varkautta ja Piikkiötä vastaan käydyt ottelut. Steelers häviö jää eräänlaisena häpeätahrana Saintsin paitaan. Oakmen tappio tiukimpana ja rankimpana, sillä Saintsilta loukkaantui pelin aikana neljä tärkeää pelaajaa. Kaksi heistä vakavammin. Makeimmat voitot tulivat kiistattomasti Imatra Flashiä ja Kouvola Indiansia vastaan. Flash antoi lukemiin nähden paljon paremman vastuksen. Saints onnistui kuitenkin kaikilla osa-alueilla. Juoksu- ja heittopelit onnistuttiin pysäytämään saumattomasti. Hyökkäys toimi niin monipuolisesti, että virheitäkin sai tehdä. Kolme kertaa peräkkäin kauden viimeisenä vastustajana tutuksi tullut Indians antoi kovan vastuksen. Saints voitti ottelun henkisellä tasolla. Tässä tapauksessa voidaan käyttää sanontaa: "Halusimme voittoa enemmän." Yhteishenki oli historiallista, ja viime hetken virheet hyökkäyksen toimesta hoiti puolustus kunniakkaasti. Saints voitti juoksemalla, mutta muutama erinomainen heittopeli antoi tälle perustan. _________________________________________________ 2002 :: (3-4) Historiaan jäävä epäonninen kausi ei tule koskaan unohtumaan. Joukkue harjoitteli laajalla materiaalilla koko talvikauden. Myös uusi kotimainen valmentaja oli hankittu. Talvikausi meni upeasti, mutta kevään tullen motivaatio katosi osalta pelaajista. Yllättävät selänkääntämiset osuivat joukkueen kannalta huonoon ajankohtaan kevätkaudella. Valmentaja jättäytyi pois syytä kertomatta. Lisäksi muutama pelaaja teki käsittämättömän ratkaisun vaihtamalla seuraa pari viikkoa ennen kauden alkua. Kyseiset pelaajat jäävät historiaan "takinkääntäjinä", joiden henkilökohtaiset intressit menivät joukkueen edelle. Poistuneet pelaajat puhdistivat kuitenkin joukkueen henkeä enemmän kuin osattiin edes toivoa. Kausi pelattiin häviten suurin osa otteluista, mutta joukkuehenki oli hyvä. Takaiskut käännettiin huumoriksi. Kaikki saivat pelata, ja kokemusta karttui nuoremmallekin polvelle. Myös taka-alalla aikaisemmilla kausilla toiminut pelinrakentaja Jesse Kalevo ajettiin menestyneesti sisään. _________________________________________________ 2001 :: (3-5) Kausi aloitettiin aivan uudella pohjalla. Useita pelaajia lopetti menestyneen kauden 2000 jälkeen. Anthony De Carvalholla oli vaikea työ koota joukkuetta yhteen. Joukkue sai myös uusia pelaajia, joille jouduttiin välittömästi antamaan kohtuutonta vastuuta. Mikään osa-alue ei tuntunut toimivan, ja hyökkäystaktiikan muuttaminen heittopainotteiseksi toimi vain muutamissa peleissä. Peleistä saatiin kuitenkin paria lukuunottamatta yllättävänkin tasaisia. Ottelussa Lappeenrannan Rajaritareita vastaan pelaajat kokivat kauhun hetkiä, kun idän pojat näyttivät raakaa kovuutta jenkkifutiksen peruspeleillä. Kotona hävitty ottelu oli karvasta kalkkia. Parhaimpina muistona pelaajat pitävät varmasti voittoja Piikkiö Oakmenia vastaan. Välillä kuumanakin käyneet ottelut olivat tasaväkisiä ja raskasta raatamista - henkien taistelua. Myös voitto Lahti Jetsistä oli makeaa, sillä Jetsin joukkueessa oli tuttuja pelaajia Hämeenlinnasta. Ottelusta jäi muistoon pelinrakentaja Mikko Paakkunaisen neljä syötönkatkoa, jotka eivät kuitenkaan lannistaneet Saintsiä. Puolustus otti tässä pelissä voiton, eikä päästänyt Jetsin pelaajaa maalialueellensa, vastustajan ainoa maali kun tuli syötönkatkoksesta. _________________________________________________ 2000 :: (7-5) Toinen vuosi toi myös uuden mutta kokeneen valmentajan. Anthony De Carvalholla oli hyvä maine Suomessa. Takana oli hänen menestysvuodet Jyväskylä Jaguaarien johdossa. Myös hänen recordinsa voittojen suhteen oli kadehdittava - joka kaudelta voittoja oli tullut enemmän kuin tappioita. Saintsilla olikin kunnia saada hänet seuraansa. Seuran johto teki hartiavoimin töitä siirron eteen. Coach D toi uusia kuvioita Tampereen hyökkäykseen sekä loi unohtumattoman yhteishengen. Hän sai joukkueesta kaiken irti. Loppusilaus kuitenkin puuttui, osin loukkaantumisten, osin muiden syiden takia. Joukkue hävisi tärkeimmät pelit, ja liigaovien avaaminen jäi ainoastaan parin pisteen päähän. Yksi Saintsin historian upeimmista voitoista nähtiin heinäkuussa Helsingissä, kun joukkue voitti Wolverines loppusekunneilla Erkki Kulmalan upealla kiinniotolla. Tämä voitto on jäänyt monen pelaajan mieleen. Toista vuotta vuonna 2000 pelannut monipuolinen Jarno Reini muistaa kauden 2000 yhtenä parhaimmista: - Monen vuonna 2000 mukana olleen pelaajan paras jenkkifutismuisto on varmasti Wolverinesin voittaminen Helsingissä runkosarjan kahdeksannella kierroksella. Olihan se kieltämättä hienoa, kun voitettiin ainoana joukkueena Wolverines sillä kaudella. Päällimmäisenä on mielessä lähinnä se, millä tavalla ja millaisen taistelun jälkeen voitto tuli. Henkilökohtaisesti hienoin muisto oli kuitenkin erityisestä syystä puolivälierissä voitettu Imatra Flash. - Jo peliin lähdettäessä tiesimme, että kyseessä on todella fyysinen joukkue. Yllätys oli silti suuri, kun näimme vastustajan. Herranjumala mitä "sonneja". Jopa pienimmät pelaajat olivat 100 kiloisia. Eikä Imatran pelivalinnatkaan korostaneet fyysittömyyttä, sillä he juoksivat koko ottelun ajan. Hyökkäysmuodostelmat olivat "vanhan liiton" ajoilta. Jokaista juoksupeliä juostiin 2-3 lead-blokkaajan voimin. Jotta peli ei olisi ollut liian helppo, lämpöä oli 30 astetta varjossa, ja urheilujuomat olivat jääneet Tampereelle. - Pelissä annettiin taklauksia urakalla. Kypärien käyttöikää kuvaava käyrä laski aika jyrkästi. Yksi ottelun komeimmista taklauksista oli Jere Kalevon avokentän taklaus. Pallonkantajalta iskettiin kirjaimellisesti ilmat pihalle. - Joukkueiden koko- ja voimaerot aiheuttivat paljon hilpeitä tilanteita. Jussi Majasen taistelu kulmapuolustajan paikalla 110 kiloista laitahyökkääjää vastaan sai joukkuekaverit sivurajalla hymyilemään. Ottelun alkupuolella Imatra eteni pitkiä jaardeja juoksuillaan. Puoliajalla jouduttiin pitämään puolustuksen linjan "kriisipalveri". Sen jälkeen kun jokainen linjamies oli vuorollaan väittänyt, että häntä tuplablokataan aina, nähtiin Coach D:ltä lähes legendaarinen lippalakin heitto ja turhautunut huuto perään: "Holy cow!" Oli naurussa pitelemistä, sillä eihän jokainen puolustuksen linjamies voinut mitenkään joutua tuplablokkiin jokaisella downilla. - Peli voitettiin loppujen lopuksi liikkuvalla hyökkäyksellä. Sen lisäksi puolustus rupesi pääsemään kärryille ja aloimme taklaamaan alas - se oli ainoa keino pysäyttää isokokoiset keskushyökkääjät. Koska varsinaista heittouhkaa ei ollut, oli puolustaminen Imatran suhteellisen hidasta hyökkäystä vastaan lopulta helppoa. Kun pilli soi pelin loppumisen merkiksi, pelaajiamme melkein pyörtyili. Voittoa juhlittiin Jatalan veljesten tuomalla sinisellä tukkaspräyllä, jota oli tietenkin suihkutettava myös häpykarvoituksiin. Karvat olivat sinisiä ja takussa pari viikkoa. Lihakset olivat kipeinä ja turtana mutta mieli korkealla, vaikka jouduinkin pitkän kotimatkan jälkeen menemään vielä yöksi töihin. _________________________________________________ 1999 :: (4-4) Tampere Saintsin ensimmäinen kausi alkoi jo talvella 1998. Aki Lindholm päätti perustaa uuden ja terveelle pohjalle perustuvan seuran Tampereelle. Pyynikki Patriotsin (1997), Ilveksen (1992) ja Rocksin (1990) maine oli unohdettava, sillä jokainen näistä seuroista kaatui taloudellisiin vaikeuksiin. Samaa virhettä ei tultaisi toistamaan. Vastasyntynyt Saints sai kerättyä ensimmäiselle kaudelleen historiansa ehkä parhaimman joukkueen. Kymmenkunta pelaajaa olivat saaneet taidokasta oppia kaudelta 1998 Hämeenlinna Tigersista. Ensimmäinen divisioona osoitti kuitenkin kovuutensa, ja taidot olivat joillakin veteraanipelaajallakin unohtuneet. Lisäksi joukkueelta puuttui selkeä ykkösvalmentaja. Peruspelejä käyttänyt Saints onnistui kuitenkin mukavasti, ollen sarjataulukossa keskivaiheilla. Pahimpina vastuksina toimivat Jaguaarit, Wolverines, Steelers ja Vaasa. Kyseisistä seuroista jokainen on pelannut vuoden 1999 jälkeen Vaahteraliigassa. Seura sai kaudella 1999 uusia pelaajia, joista on kehittynyt erinomaisia luottopelaajia. Osa on siirtynyt vahvistuksiksi Vaahteraliigajoukkueisiin. Tony Lehtola on jo kolkutellut Roostersin kautta maajoukkueenkin ovia. Onneksemme hänellä tulee aina olemaan myös Saints-leima otsassansa. |